virhe: kuvaa ei löydy:
/home/minerva/domains/innostaja.net/public_html/templates/innostaja-oppimateriaali/kuvat/palaute.gif
tai
/home/minerva/domains/innostaja.net/public_html/templates/innostaja/kuvat/palaute.gif

Osallistavia menetelmiä
Etusivu   Innostamisen opit   Keskustelutila
Opinto-opas
 
Lähde matkalle
Innostamisen käytäntöjä
Havahdu
Harjoitteita
Osallistu
Menetelmiä
Tutki
Työkaluja
Omille poluille
  « Edellinen | Seuraava »

Osallistavia menetelmiä

Osallistavat menetelmät ovat työkaluja osallisuuden edistämisessä ja tähtäävät pitkälti samoihin päämääriin kuin sosiokulttuurinen innostaminen eli ihmisten valtaistamiseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Ihmisten taito käyttää mahdollisuuksiaan ja valtaansa kasvaa, kun he saavat lisää keinoja ja voimavaroja sekä uskoa omaan kykyynsä vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Asiantuntijan rooli tässäkin tapauksessa on toimia käynnistäjänä, joka malttaa myöhemmin vetäytyä sivuun.

TUTUSTUTAAN

Tutustumistehtäviä ja -harjoituksia käytetään uuden ryhmän aloittaessa työskentelyn tai ryhmän kokoontuessa ensimmäistä kertaa esim. koulutuksen tai projektin alussa.

Suomen tai kunnan kartta

  1. Pyydä kaikkia osanottajia nousemaan ylös ja siirtymään huoneen avoimimpaan kohtaan.
  2. Pyydä osanottajia asettumaan kuvitteelliselle Suomen tai oman kunnan kartalle kotipaikkakuntansa tai asuinalueensa kohdalle. Näin saadaan kuva siitä, mistä osanottajat ovat kotoisin.
  3. Pyydä osanottajia etsimään kaikki henkilöt, joilla on esim. samanlainen nenä ja muodostamaan sen perusteella ryhmiä.
  4. Pyydä näiden ryhmien jäseniä esittäytymään toisilleen.
  5. Pyydä jonkin ajan kuluttua osanottajia muodostamaan uusia ryhmiä esim. silmien tai paidan värin mukaan ja esittäytymään jälleen toisilleen, jne.


Kävely ympäri huonetta

  1. Pyydä kaikkia osanottajia nousemaan ylös ja siirtymään huoneen avoimimpaan kohtaan.
  2. Pyydä osanottajia kävelemään ympäri huonetta ristiin rastiin. Säätele kävelyvauhtia koko harjoituksen ajan ilmoittamalla eri numeroita asteikolla 1 (hidas vauhti) - 10 (erittäin nopea vauhti).
  3. Pyydä osanottajia etsimään itselleen pari, jota ei tunne ennestään, ja keskustelemaan esim. odotuksista alkavaa projektia (kurssia, ryhmän toimintaa...) kohtaan.
  4. Vuorottele kävelyä ja pysähdyksiä, samalla parit vaihtuvat.
  5. Päätä harjoitus, kun kaikki tai lähes kaikki ovat saaneet keskustella keskenään.

Muita parikeskustelun aiheita voivat olla esim.

  • Miten aamu lähti käyntiin tänään?
  • Ajankohtaiset uutiset
  • Oman synnyinkaupungin esittely jne.
  • Kurki Leena 2000. Soisokulltuurinen innostaminen.Tampere. Vastapaino



Sekakättely
Sekakättelyä käytetään vierustovereihin tutustumiseen. Sen avulla rohkaistaan osallistumaan ja luodaan avointa ja rentoa tunnelmaa mm. ryhmätyöskentelyn, koulutuksen, kehittämisillan alussa. Sekakättely toimii kaikenlaisissa tiloissa: ahtaissa tiloissa, auditorioissa tai katsomossa istuvalle yleisölle. Tavoitteena on myös paikkojen vaihtaminen ja ihmisten sekoittaminen.

  1. Pyydä osallistujia kättelemään ensin vierustoverinsa ja esittelemään itsensä samalla kätellen.
  2. Kun esittely on tehty, pyydä heitä, kättä irrottamatta, etsimään uusi käteltävä. Vasta kun uusi käsi on kädessä, voi irrottaa edellisen käden. Tilassa saa liikkua. Joissain tilanteissa voi joutua odottamaan vuoroaan.
  3. Pyydä osallistujia jatkamaan kättelyä samalla periaatteella tutustuen muutamiin ihmisiin käytettävän ajan puitteissa.
  4. Pyydä lopuksi osallistujia istuutumaan sinne, minne sattui päätymään.

Kättelijöitä voi myös pyytää esimerkiksi kertomaan, miksi he ovat tulleet kurssille tai kehittämisiltaan tai muuta aiheeseen liittyvää. Tämä keskustelu voidaan purkaa lopuksi lyhyesti isossa ryhmässä.

YHTEISTEN KOKEMUSTEN LUOMINEN

Tavoitteena on kehittää taitoja ja kykyjä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä syventää toinen toisensa tuntemusta ryhmässä.

Tuolinvaihto
Tavoitteena on energian nostaminen, jännityksen purkaminen nauruksi, ryhmäläisten sekoittaminen istumaan tuntemattomien vieressä, tilan muuttaminen perinteisestä luokkamallista piirimuotoon, tiedon hankkiminen ryhmäläisistä, mielipiteiden ilmaiseminen ilman sanoja.

  1. Pyydä osallistujia asettamaan tuolit rinkiin ja istuutumaan.
  2. Selosta leikin säännöt ja tarkoitus.
  3. Asetu vetäjänä keskelle (sinulla ei ole tuolia): "Kaikki joilla on harmaat sukat vaihtavat paikkaa". Ilman tuolia jäänyt jää keskelle ja kysyy seuraavan kysymyksen. Vetäjänä sinun on hyvä jäädä alussa pari kertaa keskelle ja esimerkin näyttämiseksi kysyä informatiivisempiakin kysymyksiä: "kaikki jotka ovat olleet töissä Afrikassa..." tai "kaikki, jotka ovat päivätöissä..." tai "kaikki jotka vastustavat yksityisautoilua...".

Tämä leikki voidaan toteuttaa myös ilman tuoleja tiiviissä piirissä ripirinnan seisten. Leikki tunnetaan eri puolilla maapalloa – kysy, onko tuttu täällä!

VUOROVAIKUTUKSEN KUVIOT

Yhteispiirustus
Yhteispiirustusharjoitus kehittää ryhmän yhteistyökykyä sekä turvallisuuden tunnetta. Yhteispiirustusta voidaan käyttää mm. päivän teemaan virittäytyessä ja ryhmätyöskentelyn lämmittelynä. Ryhmissä (4-6 henk.) maalataan tai piirretään kuva, joka näyttää yhtenäiseltä kokonaisuudelta.
Varaa värikynät, vesivärit, siveltimet, A3- paperia tai suurempaa kullekin ryhmälle

  1. Muodosta ryhmät, kullekin ryhmälle värit ja yksi paperi
  2. Pyydä kaikkia työskentelemään hiljaisuudessa vain musiikki taustalla.
  3. Pyydä, että kussakin ryhmässä joku aloittaa ja valitsee ensimmäisen värin ja tekee yhden viivan tai siveltimen vedon.
  4. Tästä eteenpäin jokainen vuorollaan valitsee haluamansa värin ja tekee viivan, vedon ja palauttaa värin pöydälle merkiksi osuutensa päättymisestä. Viivan tai vedon ei tarvitse jatkua edellisestä vain olla suhteessa muihin
    viivoihin.
  5. Työn tekeminen jatkuu niin kauan, kunnes joku ryhmäläisistä kokee työn olevan valmis ja ehdottaa muille työn lopettamista. Jos toiset hyväksyvät ehdotuksen, ryhmäläiset allekirjoittavat työn.
  6. Pyydä asetetaan työt nähtäville ja jokainen tutustuu töihin annetun ajan puitteissa.


Kokemus ja lopputulos: mitä tapahtui? millaisia tunteita herätti? mitä ongelmia?

Toteutusvaihtoehtoja:

  1. Teema (vastakohdat, yhteydet, kaaos, vapaus jne.)
  2. Aihe (puisto, talo, katu jne.)
  3. Mielikuvitus (satu, komedia, henkilökuva jne.)
  4. Tunne tai mieliala (rakkaus, suru, ilo, intohimo jne.)



Kuunteleminen
Millainen kuuntelija sinä olet?
Kuunteletko mielelläsi, kun muut puhuvat? Annatko muiden olla huomion keskipisteenä? Rohkaisetko toisia puhumaan? Otatko toisten mielipiteet huomioon? Keskeytätkö työsi, kun sinun pitäisi kuunnella? Katsotko puhujaa silmiin? Ajatteletko, mitä hän puhuu? Sallitko toisen puhua sanottavansa loppuun? Maltatko olla arvostelematta puhujan ajatuksia ennen kuin hän on lopettanut? Kuunteletko silloinkin, kun esitettävä ei miellytä sinua? Haluatko keskustella aiheesta? Rohkaisetko puhujaa?

  1. Pyydä jokaista ottamaan itselleen pari ja istumaan tämän kanssa vastakkain. Valitaan yhdessä teema. Anna ohjeeksi, että jokainen puhuu 1 min. ajan valitusta teemasta parinsa kanssa yhtaikaa. Molemmat puhuvat, kumpikaan ei kuuntele.
  2. Keskustellaan 1 min. siitä, miltä kokemus tuntui.
  3. Pyydä parit sopimaan keskenään kumpi aloittaa. Teema on sama, mutta toinen puhuu ja toinen kuuntelee tarkasti 1 min. ajan.
  4. Pyydä kuuntelijaa kertomaan (1min.) puhujalle, mitä hän kuuli tämän sanovan.
  5. Vaihdetaan osia.
  6. Pyydä pareja muodostamaan 4 hengen ryhmiä. Pyydä näissä ryhmissä 2-3 minuutin ajan miettimään: ”Miltä näyttää / kuulostaa, kun toinen todella kuuntelee”. Pyydä ryhmiä kirjaamaan keskustelun tulokset T-kaavion muotoon.
  7. Pyydä sattumanvaraisesti yhtä osallistujaa kerrallaan sanomaan yhden ajatuksen kummasta puolesta tahansa ja kirjaa se fläpille, joko näyttää tai kuulostaa puolelle.
  8. Lopuksi keskustellaan miltä työskentely tuntui, miten se onnistui, mitä se opetti ja mitä kukin havaitsi itsestään ja muista.



LUODAAN YHDESSÄ

Näillä työkaluilla voidaan käsitellä esiin nousevia esteitä ja löytää niihin ratkaisuja, lisätä mahdollisuuksia uusien ideoiden luomiseen, löytää uusia näkökulmia, löytää uudenlaisia ajattelunmalleja. Tavoitteena on myös lisätä ryhmän toiminnallista joustavuutta.

Miellekartta eli Mind Map
Mind map soveltuu työvälineeksi mm., kun haluatte pohtia jotain asiaa tai ongelmaa, jäsentää kokonaiskuvaa käsiteltävästä asiasta, etsiä luovia ratkaisuja, tehdä muistiinpanoja. Miellekartta soveltuu hyvin myös suunnittelun tai ideoinnin apuvälineeksi. Mind map –kartan tekeminen on yksi tapa kirjata asioita paperille ja se tuottaa usein jo muutamassa minuutissa helposti hahmotettavan yleiskuvan aiheeseen liittyvistä ajatuksista, tunteista ja mielleyhtymistä.
Miellekartan voi tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä.

  1. Varaa työskentelyä varten fläppipaperia, paperia tai kertakäyttölakana, maalarin teippiä ja eri värisiä tusseja( kullekin ryhmälle omansa). Jos työskentelette yhdessä ryhmässä, kiinnitä fläpit, lakana tai yhteen teipatut paperit seinälle työskentelyalustaksi.
  2. Auta ryhmää määrittelemään käsiteltävä aihe: Mitä haluamme tarkastella syvällisemmin? Sovitaan yhdessä aika, kuinka pitkään työskennellään.
  3. Pyydä kirjoittamaan paperin keskelle ympyrällä rengastettu pääsana, käsiteltävä aihe.
  4. Pyydä ryhmän jäseniä vapaasti ideoimaan, mitä sana tuo heidän mieleensä, ja kirjaamaan avainsanat pääsanan ympärille. (Avainsana voi olla myös luku, piirros, kuva, symboli)
    Jos ryhmässä on hiljaisia osallistujia, voit pyytää heitä kirjaamaan ensimmäisenä mieleen tulleet mielleyhtymät myös pienille lapuille, jotka kerätään ja kirjataan miellekarttaan.
    Pyydä selvyyden vuoksi käyttämään eri värisiä tusseja eri osioiden kirjaamiseen.
  5. Pyydä ryhmää jatkamaan assosiointia. Mielleyhtymät voivat liittyä pääsanaan tai avainsanoihin. Korosta, että kaikki, mikä tulee mieleen on oikein ja sallittua.
  6. Lopeta työskentely, kun sovittu aika on käytetty tai uusia ideoita tai näkemyksiä ei enää synny.
  7. Aloita loppukeskustelu.


Mitä mielleyhtymiä pääsana tuotti?
Millaisia uusia ideoita syntyi?
Mitä asioita on huomioitava jatkossa?

Hyvä koodi
Keskustelun aktivoijana eli koodina voi toimia kuva, juliste, dia, kertomus, pantomiimi, näytelmä tai laulu – melkein mikä tahansa. Pääasia on, että se nostaa yhteisön kannalta tärkeän ongelman pöydälle yhteiseen keskusteluun, herättää olennaisia kysymyksiä ja auttaa pohtimaan ongelman eri ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvä koodi koskettaa tunteita ja saa ihmiset innostumaan asiasta.

Keskustelu on tärkeää ja sen avulla osallistujat löytävät itse vastaukset ongelmiensa syihin ja seurauksiin. Kouluttajan tehtävänä on omilla kysymyksillään auttaa ryhmää keskustelussa. Tarvittaessa hän tekee yhteenvetoja. Vasta kysyttäessä hän jakaa oman kokemuksensa ja näkemyksensä muiden kanssa.

Koodin työstäminen tapahtuu vaiheittain. Prosessin onnistumisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman moni osallistumaan ja kommentoimaan nähtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kuvaus: Mitä tapahtui? Mitä näit? Millaisia tunteita tapahtumiin ja keskusteluihin liittyi? Miksi näin tapahtui?
Todellinen elämä: Onko tilanne tuttu? Tapahtuuko näin todellisuudessa? Onko tuttavapiirissänne tapahtunut tällaista?
Tilanteesta aiheutuvat muut ongelmat: Mitä muita ongelmia tällaisesta tilanteesta voi seurata?
Todellisuuden syvempi analyysi: Mitkä ovat ongelman perimmäiset syyt?
Toiminnan suunnittelu: Mitä tilanteen ratkaisemiseksi voidaan tehdä? Kuka voi muuttaa tilannetta?

Koodin purkaminen aloitetaan ensin koodin (näytelmän tai kuvan) tasolla – sitä ei liitetä heti yhteisöön ongelmaan. Etäännyttämällä on tarkoitus saada uusia näkökulmia tilanteeseen sekä luoda turvallinen etäisyys ja tila ihmisille ja yhteisöille käsitellä arkojakin asioita.


Lähteet:

  • Leppilampi,A & Piekkari,U. 1999. Opitaan yhdessä. Aikuiskoulutusta yhteistoiminnallisesti
  • Raatikainen, Heleena.1990. Itsetuntemus vuorovaikutustaidoiksi

 

« Edellinen | Seuraava »