virhe: kuvaa ei löydy:
/home/minerva/domains/innostaja.net/public_html/templates/innostaja-oppimateriaali-flash/kuvat/palaute.gif
tai
/home/minerva/domains/innostaja.net/public_html/templates/innostaja/kuvat/palaute.gif

Sinulle innostaja
Etusivu   Innostamisen opit   Keskustelutila
 
Lähde matkalle
Innostamisen käytäntöjä
Havahdu
Harjoitteita
Osallistu
Menetelmiä
Tutki
Omille poluille
  Sulje ikkuna - palaa multimediaesitykseen»

Sinulle innostaja

Tämän sosiokulttuurisen innostamisen oppimateriaalin tarkoituksena on kutsua Sinut ja ystäväsi yhteisölliselle ja kulttuuriselle tutkimusmatkalle. Olemme kaikki oman aikamme lapsia. Yhteisö ja kulttuuri johon synnymme, määrittää pitkälti maailmankuvamme ja antaa tiettyyn pisteeseen asti myös motiivit ja tavoitteet teoillemme. Samaan aikaan olemme kuitenkin myös tulevien aikakausien isiä ja äitejä. Luomme omalla toiminnallemme puitteet tulevien sukupolvien elämälle.Tähän yhteisölliseen ja kulttuuriseen “vanhemmuuteen” heräämisestä on tässä aineistossa kysymys.

NÄKYJÄ VAPAUDESTA

Sosiokulttuurisessa innostamisessa on kysymys ihmisen vapautumisesta – ulkoisesti ja sisäisesti. Ihmissuhteissa ja ihmisyhteisöissä syntyy usein tilanteita, joissa George Orwellin kertomusta Eläinten vallankumouksesta mukaillen ”toiset ihmiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell 1944). Epätasa-arvolle löytyy aina perustelunsa, mutta yhteiskuntajärjestys, joka määrittelee toiset ihmiset arvokkaiksi ja toiset arvottomiksi, on aina muutosta kaipaava yhteiskuntajärjestys. Joskus tarvitaan vallankumouksia. Joskus yhteisö pystyy sopimaan jäseniensä välisiä suhteita koskevista pelisäännöistä rauhanomaisemmin.

Aina vapauden puutteessa ei ole kysymys ihmisten keskinäisestä epätasa-arvosta. Kysymykseen voivat tällöin tulla kulttuurin sisältämät ihmistä ”orjuuttavat” tekijät. Ajatellaanpa vaikka tämän hetkistä länsimaista kulttuuria. Voimme ehkä olla kutakuinkin ylpeitä siitä, että länsimaisissa demokratioissa ei esiinny kovin räikeää, joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvaa sortoa. Mutta onko mahdollista, että olemme luoneet itsellemme kulttuurin, joka riistää meitä. Voisiko tällaisen kulttuurin ominaispiirteitä olla esimerkiksi yltiöyksilöllisyys, suorittamisen ihannointi ja ainaisen kiireen hyväksyminen välttämättömänä pahana, ajatus kuluttamisen autuaaksi tekevästä vaikutuksesta ja anonyymien markkinavoimien sokea palvonta. Jos kulttuurin käsitteen yksi alkuperäisistä merkityksistä oli ”hengen viljely”, olisimmeko ajan mittaan kadottaneet oleellista perimätietoa siitä, miten ihmisen henki ja ruumis saadaan kukoistamaan.

Kolmas ja vaikeimmin havaittava vapauden puute on meihin yksilöinä sisäänrakennettua. On helppoa syyttää muita huonosta kohtelusta tai ”systeemiä” toimimattomuudesta, mutta vaikeaa tunnustaa, että usein itse rajoitamme omaa elämäämme omilla ajatuksillamme. Syyt tapaamme ajatella voivat löytyä sosiaalisesta taustastamme, kasvatuksestamme tai kulttuuriin sisältyvistä uskomuksista, mutta tämä ei vapauta meitä velvollisuudesta kasvattaa itseämme vapautemme ja vastuumme tunteviksi aikuisiksi ihmisiksi.

INNOSTAJAN SUUNTAVIITTOJA

Vapautuminen ei koskaan ole pelkästään vapautumista jostakin. Kysymyksessä on aina myös vapautumisesta johonkin – ennalta määrittämättömään. --Me tämän aineiston laatijat haluamme nähdä tämän ”johonkin vapautumisen” yhteisenä kasvuprosessina kohti ihmisyyttä.
Katse ympäröivään todellisuuteen osoittaa helposti, että ihmisyys on monelta osin keskeneräiseksi jäänyt projekti. Jos haluamme ottaa tämän haasteen vastaan, on meidän kuunneltava sisäistä ääntämme ja löydettävä sieltä majakat tai maamerkit, joiden mukaan suunnistaa.

Jokaisella ihmisellä ja jokaisella retkikunnalla on omat sisäiset suuntaviittansa. Tämän aineiston laatijat ehdottavat sosiokulttuurista innostamista käsittelevässä Innostuskirja.Nyt! –teoksessaan kolmea näkyä, joiden turvin voi kuitenkin turvallisin mielin lähteä liikkeelle.

Innostuskirjan ensimmäinen näky on näky vapaasta ihmisestä, joka
pettymystenkin uhalla uskaltaa toivoa. Näky ihmisestä joka haluaa
vapautua niin sisäisistä kuin ulkoisista kahleista oppiakseen uutta ja
kyetäkseen elämään täyttä elämää.

Innostuskirjan toinen näky on näky välittämisestä. Näky yhteisöstä,
jonka jäsenet voivat luottaa siihen, että heidät hyväksytään, ja että he
saavat osansa yhteisestä hyvästä. Näky ihmisistä, jotka ovat valmiita
näkemään vaivaa sen eteen, että edellä kuvattu toteutuisi.

Innostuskirjan kolmas näky on näky ihmisyydestä. Näky sellaisesta
kulttuurista, joka edistää nykyisten ja tulevien ihmisten hyvää elämää.
Ihmisyyden kulttuuri on kulttuuri, joka korjaa itse itseään, silloin
kun kulttuuriset perusolettamukset ovat joko vanhentuneet tai muutoin
osoittautuneet vääriksi. Niinpä kulttuurissa ei koskaan ole kysymys
pelkästään perinteiden vaalimisesta vaan myös uuden kulttuurin
luomisesta.

SUURISTA AJATUKSISTA SYNTYY SUURIA TEKOJA

Yllä kirjoitetuilla sanoilla haluamme haastaa Sinut ja ryhmäsi miettimään niitä arvoja ja päämääriä, jotka ovat teidän toimintanne taustalla. Olipa toimintamuotonne sitten yhdistysmuotoinen kansalaistoiminta, kulttuurinen harrastaminen tai jotakin rajatumpaa päämäärää varten perustettu projekti, uskallamme olettaa, että toiminnan taustalta löytyy myös suuria ajatuksia, jotka löytävät kaikupohjan ryhmän omien jäsenten mielissä ja sieluissa.

Ennen kaikkea haluamme rohkaista Sinua ja ryhmääsi sosiokulttuurisen toiminnan polun päihin. Sellaisen toiminnan, josta jää jälki ympäröivään todellisuuteen. Oman ja ryhmän sisäisiä tuntoja ja näkemyksiä kuuntelemalla ja tekemiseen hartaudella paneutumalla toiminta muuttuu yhteisölliseksi ja kulttuuriseksi luovuudeksi. Siitä on kysymys sosiokulttuurisessa innostamisessa ja innostumisessa.

SOSIOKULTTUURISESTA INNOSTAMISESTA KÄSITTEENÄ

Sosiokulttuurinen innostaminen käsitteenä ja toimintamuotona muotoutui Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen, kun sodan runtelemaan yhteiskuntaan pyrittiin luomaan toivoa. Erityistä vastakaikua toimintamuoto on saanut Etelä-Amerikassa. Brasiliassa mm. Paulo Freire on innostamisen ideaan tukeutuen saanut lukutaidottomat slummien asukkaat näkemään hyvän elämän mahdollisuuksia siellä missä niitä ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla nimeksikään. Mutta hyviä innostajia on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin. Kyky saada toiset syttymään yhteisille, vaativillekin päämäärille on keskeinen osa niin hyvän johtajan tai kasvattajan kuin harrastusryhmän ohjaajankin ammattitaitoa.

Sosiokulttuurisen innostamisen käsitteen ranskankielisen vastineen, Animation sosiokulturelle, etymologiset juuret ovat latinan sanassa anima, joka tarkoittaa elämää. Innostaminen on siis elämän antamista sinne mistä elämänilo on tilapäisesti kaikonnut tai mistä se mahdollisesti on jo pitkään puuttunut.



Suomalaiseen keskusteluun sosiokulttuurisen innostamisen käsitteen toi dosentti Leena Kurki vuosituhannen vaihteessa. Tämä artikkeli on saanut innoituksensa Leena Kurjen kirjasta Sosiokulttuurinen innostaminen (Vastapaino 2000, Tampere).